Nallet tuli kotiin!

Perjantai oli koominen. Olin taas kerran kuoleman väsynyt aamusta ja mies nousi ylös pojan kanssa. Yritin nukkua ja vaikka kaikki oli suhteellisen hiljaa ei uni vaan tullut. Nousin ylös, tasan niin rähjäisenä ja mustilla silmänalusilla kuin mahdollista ryystämään kahvia. -Kahvia, jota olen juonut vasta tämän vuoden aikana, kiitokset siitä pojalle ja Kulmiksen talon kahville.
Ankeassa aamupala pöydässä oli tietysti arvailua, oliko aikainen nouseminen siitä syystä, että vaippojen on pakko tulla tänään. Alkuperäinen tarkoitus oli mennä päivystämään postiluukulle. Aika junnasi paikallaan. Mies halusi suihkuun ja vannotti, etten saa avata sen nimellä tulevaa kuorta -kyllähän mun aina pitää ne palkkakuitit osata ulkoa kertoa puhelimessa, kun ne oletettavasti tulee..nyt vaan pitää vähän kokeilla maltillisuutta.

Postitäti (tai setä) tuntui olevan myöhässä, sillä olimme jo melkein menossa ulos, kun kolinaa alkoi kuulua. Olin erittäin estynyt ryntäämään ovelle vaikka mies koitti saada aikaan kilpajuoksua ja mahdollista painia kuoren herruudesta aikaiseksi. Tyydyin letittämään neidin hiukset loppuun ja vasta sen jälkeen keskityin anelemaan kuoren sisältöä saatavaksi. Sitä kohotettiin katon korkeuteen, laitettiin yläkaappiin, minne en yllä....tai en normaalisti yltäisi, nythän pompin siinä edessä kuin munamies pomppufiiliksissään (suurinpiirtein myös yhtä pyöreänä) ja sain napattua kuoren alas.

Aikuisten hienostuneen leikkihetken jälkeen, jota lapset luultavasti katsoivat kulmat kurtussa, että nyt ei oo noi ihan täyspäisiä, kuori availtiin ja sieltähän ne ihanat pehmoiset nalle-vaipat tuli. Voi sitä riemua!

Jostain kumman syystä, useana päivänä kun olen yrittänyt, en saa kuvia nalleista tähän lisättyä. Hermoparkojen vuoksi siis kun ne tuleevat toisesta pesustaan ulos ja kuivahtaa otan sitten uudet kuvat... ärinää.

Muuta loppuviikon elämään. Käytiin katsomassa torstaina vastasyntynyttä vauvaa kestoissa ja tuli taas niin ihmeteltyä, kuinka vauvat on pikkasia kun ne on juuri syntyneitä. Voi elämä. Oma vauva on jo ihan jätti verrattuna...

Neiti hoitelee vaipanvaihtoa:

Kuva ei suostu asettumaan oikein päin..

Niin jännää, että pitää paikallaan pysyä

Valmis! Ja kuvassa on tsi tasku ystävättären ompelema.

Oli tuossa sunnuntaina kokkailut aika vaiheessa, iskä nukkumassa ja vaippakiukku pojalla. Neitipä sitten vaihtoi vaipan, otti pois vanhan, vei vessaan ja laittoi uuden vaipan tilalle. Nappiin meni hienosti, mutta kuori tai villikset unohtui sisävaipan päältä ja tietysti oli ehditty kastella vaippa, ennen kun irtosin tarkastuskierrokselle. Molemmilla vaikutti olevan oiken hupaisaa vaihdossa. Mielenkiintoinen juttu, isompia lapsia ei nappaa yhtään vaipanvaihdot ja pienin sitten vaihtaisi joka hetki mielellään vaipan. Onhan noita nukeille saanut paljon vaihdellakkin, sattuu jokunen kesto olemaan sielläkin leikeissä..

Viikonlopun saldo vaippojen suhteen oli suorastaan heikko. Ei oikeen viitsitty mennä minnekkään pahemmin tai tehdä mitään ihmeemmin.
Kaveri tosin savon suunnalta lähetti virkistävän kuvaviestin löytämästään kestosta, jonka oli napannut mukaansa kirppisreissultaan. " En tiiä mikä tää on mut se oli niin hieno.." Maltan tuskin odottaa että saan sen hyppysiini..

Suunnitelmissa siintää pieni sisustusprojekti lasten huoneiden suhteen, kun tilaa pitäisi saada tehokkaamin käytettyä ja leikille myös omaa tilaansa.
Toivottavasti siihen hommaan saisi nyt vähän virtasta.
Tekisi mieli roiskia maaliakin seinille, mutta ollaampa nyt realistisia ja annetaampahan olla. Jos vaikka puretaan yksi kerrossänky ja yksi lastensänky, ilmeisesti myös kirjoituspöytä ja vaihdetaan huoneita ja mietitään mitä muuta tarvitsee sitten taas hankkia. Jossain lukee kohta, että vaihdetaan kestoja seinähyllyihin (ei ehkä kauheen tuhoontuomittu idea, varmaan monet sisustelee aika-ajoin uusiksi asuntojaan)

No mutta, palaamisiin viikon mittaan ja uusia Nalleja odotellen ;)
Mannamaan vaippa oli hienoinen pettymys, valitettavasti. Ei se oikein asetu. Varmaan joudun luovuttamaan sen suhteen.

"Monta vaippaa ostit? Tunnusta!"

Mahtoi olla täti kaupan pihassa vähän hoomoilasena, kun mies tivasi monta kestoa tarttui kirppikseltä mukaan. Eikä se ollut mitään pieneen ääneen kyselyä, vaan tietentahtoen kestovaippojen ylettömän hamstraaisen julkiseksi tiedoksi saattamista.

Tää kivan värinen hahtuvahullu laitetaan nyt..

Viime yö oli taas todella v-mäinen. Nukuin lopulta kolme tuntia. Neiti oli pysynyt yön kuivana ja olin sille kuulemma velkaa tikkarin. Onneksi postitäti toi edulliset hh woolit odottomaan paikkausmatsuja...tai paikkausmatkaa Mikkelin suuntaan. Ja kirppikseltä löytyi yksi uusi Nupsukan tasku kokeiltavaksi. Ja potta. Ristiriitaista, potta. Mutta aiempien kokemusten perusteella kestovaipat ja kotiäitys on yhtäkuin aikainen päiväkuivaksi oppiminen. Siitä kotiäitiydestä en ole ihan varma, pääsääntöisesti taloudellisista syistä. Toisaalta taas juuri nyt tiedän, että pääsisin helpommalla, jos olisin vain töissä. Kello lähestyy puolta yötä ja hei, meillä ei nukuta. Töissä saa syödä, ei tosin ehkä ilman keskeytyksiä, mutta kuitenkin voi toisinaan olla rauhassa ruokatauolla. 

Muita huolia ja murheita, ei mitään kestoiluun liittyvää:

Tein tuttavuutta kolmena päivänä matkakorvausten hakemuksien kanssa kelalle. Tietysti käsin ja tietysti samaa soopaa jauhaen. Ja jokaisen paperin läpi käyden uudestaan ja uudestaan. Ihmeteltiin mihin meni useampi tuhatlappunen kesän aikana ja kun noita papereita täytti, homma todella alkoi hahmottua. Matkat, ruokailut, sairaalalaskut, satunnaiset lääkehommat (keskostipat ei ollut mikään edullinen kertaostos) plus raudat, joku lääke maksa-arvojen tähden jne. Ei sitä ilman pankkia olisi silloin selvinnyt ja silloin, kun vauva on kirurgisella teho-osastolla ei ole resursseja miettiä miten talous kestää. Fakta on se, että ilman muutaman tonnin lainarahaa  ei olisi syöty, ei maksettu asumisen kuluja parin kuukauden aikana. Tuskimpa myöskään olisi voinut mitään apua sosiaalitoimistosta saada, kun palkkatulot on ja on mahdollista saada lainaa. Kun tässä laskeskelen suuntaa antavasti päässäni, kestää reilun kaksi vuotta maksaa se laina pois nykyisella maksuerällä, eikä ole juurikaan mahdollista suurentaa eriä. Aika-ajoin se masentaa. 

Keittiö kaipaa remonttia.

Eteinen ei toimi.

Kylppäri ei toimi, pönttö on ainoa, johon ei tarvitse kajota.

Sänky on ala-arvoinen ja olisi terveellisempää nukkua lattialla.

Mitäköhän tapahtuisi jos olisin tottunut käymään säännöllisesti kampaamossa tai kantaisin huolta vaatteistani. Tai no, kannanhan minä, kun talvi tulee ja mikään vanha paksu takki ei mahdu päälle! Meille ei tule lehtiä, ei ole tv:tä. Ainoat menot on oikeastaan netti ja kännykkä, josta saa parin kuukauden välein laskun, ylistys dna:lle edullisesta liittymapaketista. Tänä vuonna ostin yhdet alle vitosen kengät, eli vanha kenkien keräilykään ei ole kukoistanut. Ei olla käyty tyypillisellä ulkomaanmatkalla. Taitaa olla vaakalaudalla edes kylpylässä käväsy Flamingoa kauempana. 

Hieman masentavaa, vaikkakin ihan normaalia elämää useimmille tutuille perheellisille. Toisilla ei ole edes työtä taustatukena. On se kieltämättä jotakin, kun on vakituinen työpaikka, vaikka jälleen kerran ollaan uusien fuusioitumisien pyörteissä ja paluu työelämään voi olla vaikka mitä -ellei sitten lottovoitto tule ja  tuo mahdollisuutta opiskella uutta ammattia. 

Ai niin, menolistaan vielä ne häät. Se tapahtuma kuitenkin on enemmän arvoinen kuin kahden kesken maistraatissa käyminen ja kotona kahvittelu läheisimpien kanssa. Vaikka välillä ei ehkä tunnukkaan siltä arjen myllerryksissä. 

Neiti on nyt saanut yhden tikkarin palkinnoksi kuivasta yöstä. Päädyin positiiviseen lahjomiseen, jos kyseessä on vain se viitsiminen. Illalla sovittiin, että usemmasta kuivasta yöstä saa sitten uuden petshop hahmon. Pitää ajatella hampaita.. Neidillä on onneksi hyvä luonto tavaroiden suhteen: kaiken voi jakaa ja ehdotin, että antaa kaverille lahjaksi yhden monista barbeistaan ja tyttö ei ottanut sitä mitenkään huonosti, että menettäisi jotain vaan saa antaa jotain omaansa toiselle. Pelkäsin hiukan, että tulee omimishetki, muttei tullut. No, nyt tuli mieleen joulukin.... EI. On lopetettava tähän, ei lisää paineita. Joulu on ja tulee, ehkä ei ole mitään ihmeellistä tai sitten on, sen näyttää aika. Itse en ole moniin vuosiin viettänyt jouluja, joitain vuosia olen viettänyt joulut töissä ja ainoot joulut mitä muistan on edellinen ja neidin eka joulu, mitkä vietettiin ystävien kanssa. Olimpa viime aattonakin päivän töissä..

Ja isännälle. Vastaus siihen monta vaippaa ostin, on vaan yksi. Ja se ei ollut niin kauhean kalliskaan. Ja huomautus vielä, että se, etten käy tosiaan siellä kampaajalla säästää varmasti monia satoja vuodessa... ;)

Julmia hetkiä..ilman uusia vaippoja

Tuijotin viime yönä kestovaippainfon myydään palstaa ja sydäntä särki. Siellä oli vaippoja, joita olisin halunnut ostaa, muttei ole rahaa laittaa ja mies kertoi vieressä, että vaippoja on vessassa, koneen vieressä, tyttöjen huoneessa, Lanellan huoneessa, makkarissa, eteisessä, kaapissa, pussissa...... Pienen järjen ja tahdon taiston jälkeen annoin vaippojen olla ja kuolasin niitä aamulla lisää ja suljin sivut.

Viime yö oli todella vaikea. Imetys on todella vaikeaa. Nukkumine, mitä se on? Ainoa, mikä ei ole vaikeaa on ollut neidin syöminen tällä viikolla. Oikeastaan siitä, että se syö ilman riitaa ja nätisti pitäisi ehkä huolestua. Yöt on märkiä ja olisi tosi kiva keksiä mitä vaippaa sille voisi laittaa. On kuitenkin 110cm vaatteissa pikkuhiljaa ja laiha kun lankku, ei varmaan viittätoista kiloa ja luut voi käydä läpi sormituntumalla.

Pienellä isännällä oli yöllä jokin hätänä kokoajan ja lopulta aamu kahdeksalta olin niin kuitti, että ajoin miehen pojan kanssa pois makkarista.  Nousin ylös puolilta päivin ja kauhulla ajattelin, että  täytyy pelastaa kakassa olevia kestoja. Eipä ollut mitään pinttyneitä kakkoja, mies oli pessy kaikki vaipat todella huolellisesti ja epäilin kovasti kuulemaani että useammat kuin yhdet kakkoset on pesty pois. Kun nousin, mies lähti lasten kanssa ulos ja sain melkein rauhassa tehdä ruuan valmiiksi -harvinaista. Kesken kaiken tuli jotain remppatyyppejä vielä parvekkeen kimppuun ja pakokauhu iski vaatteiden kanssa. Miksei täällä saa ikinä sitä rauhaisaa hetkeä itselleen, ettei mitään tarvitse? Tänään se oli se vaatteiden metsästys nopeasti, joka nosti ressin pintaan. Okei, kello oli päälle puolen päivän, mutta kuitenkin, oispa rauhassa saanut olla rähjänen ja latautua pikkuhiljaa.

Vauvan ongelmat ei valjennee päivän mittaant, mutta tyytyväisyyttä tuli uimareissusta ja illan nakuilusta. Yövaipan laitto aiheutti ihan mielettömän raivarin. Mitään kitinää ei ollut kun vaatteita tai vaippaa ei ollut. Kyljeltään mentiin mahalleen ja jopa viihdyttiin hetki siellä.
Unille mentiin little lambin kakkos koon vaipalla ja hh wooleilla. Olen niin vakuuttunut nyt sinisen tsi aion puolesta, että se on yön vaihtovaippa. Välillä menään aamu kuuteen samalla vaipalla, välillä se on vaihdettava ennen kolmea.

Sitten imetysongelma. Ei kelpaa, jos on hereillä. Raivari tulee. Pullosta kyllä menee, vesikin nykyään. Usko on koetuksella ja 12 tunnin välein olen valmis luovuttamaan koko imetyksen suhteen.Nukkuessa ottaa ja kääntää sitten syötyään pään pois. Jo viikkoja väännetty, mutten ole luovuttanut. Kumpa jaksaisi vaan yrittää :(

Nyt on taas vaipat levällään pitkin ja poikin, hyvä jos aamuksi on mitään, mitä laittaa päälle. Ei vaan jaksa alkaa koota niitä nytten. Lepo ensin -ehkä?

Kestovaippaviikon viikonloppu

Launataina ei kusti polkeunut, eikä postiluukku kolahtanut. Eikä yllättävän "lähdetäämpäs talonrakennus talkoisiin" jäljiltä mihinkään shoppailemaan päässyt. Mutta siinä lähtöhuumassa, kun pakkasin kaikkea mahdollisesti tarvittavaa mukaan mies sitten naputteli kaksi M koon Nalle-vaippaa verkkokaupasta. Siis minun mieheni osti kaksi kestovaippaa. Ilmeisesti ne on pääsääntöisesti minun ilokseni pojalle puettavaksi.
Ihan vähän vaippoja odotellessa...

Raksalla oli paljon tuijotettavaa

Lauantaina lähdettiin vähän yllättäen hirsitalon katon hupaamisreissulle. Mitään vaippakaaosta vedettömässä paikassa, jossa lämmitettyä sisätilaakin oli hyvin rajallisesti ei tullut. Enimmäkseen vaunuissa tai kaukalossa nukkumista. Ite kävin vaan kerran katolla puuhaamassa, enempi joutui maatasolla olemaan. Vesuri on yllättävän tehokas kapistus, kaupunkilaistuneenkin naisen käteen. Ja sitten tuli taas kerran kaipuu omakotitaloon, mieluusti kauas lähimmistä naapureista. Tuolla oli kyllä naapureita, mutta ne tuntu olevan sellasta sikasiistii porukkaa, jotka kävi kokkailee ja auttelee rakennushommissa. Yksi setä huuteli, että tuli kattoo, onks täällä mitään syötävää kun kotona ei oo. Onhan meilläkin ihan kivoja naapureita, muttei tollasta maaseutumenoa ole ja sellasta rentoutta.
No, nyt juuri ei kyllä riiittäisi hermot, voimat (eikä rahatkaan) omakotitalon rakentamiseen. Suuri hatunkohotus niille, jotka pikkuvauvan ja suurimmaksi osaksi omalla työllä siitä selviää ilman täyttä katastrofia. Meille kun julkisivunremppauskin oli aika tiukkaa (kelle ei keskellä helteistä kesää vastasyntyneen vauvan kanssa?).

 En tiiä kumman mielestä kumpi oli jännempi. Ainakin kumpikin kuolasi toisiaan onnistuneesti.

 Sunnuntaina ei tapahtunut mitään jännää. Jotain kuvia saattaa löytyä ehkä missä ihmetellään isoa haukkua banaani-suklaa vaipattimessa sellasella tohinalla, että unohdetaan kokonaan, ettei ikää ole 4,5kk enempään. Kasvain, kuukauskin on puolessa.
Kello on puoli kymmenen ja meillä on hiljaisuus. Tänä on ensimmäinen kerta sitten kesän ja todella harvinaista. Nyt äkkiä unille ja huomenna ihmisten aikaan ylös, ehkä se rytmi on juuri nyt muuttumassa kokonaan.

Kestovaippaviikon torstai ja perjantai

 Plääh!
Yrityksestä huolimatta en torstaina löytänyt yhtään kestovaippaa ja postinjakajallakaan ei ollu selkä väärällään vaippoja kannossa.
Sen sijaan kirpparilta löysin velourhaalarin, samantyylisen kuin mitä prismasta olen kuolannut, mutta ihan äärettömästi halvemmalla. Jokohan alkaisi riittää pikkuhiljaa.

Mutta, hamstrauksesta huolimatta osoitin tänään taas kykyä myös luopua tavaroista ja annoin siskolle vaatekaapista vaatteita pois, joiden kiinnimenemiseen on yli 30cm matkaa.. Me ollaan kyllä jo teni-iästä asti käyty toistemme kaapeilla, jokainen on käynyt jossain vaiheessa masentavan "painan niin paljon etten kehtaa kertoa" vaiheen läpi ja minä oon siinä edelleen. Sekin on tosi jännää, että aikuiiällä paino on seilannut ei raskausaikana 30 kilon haarukalla miten sattuu.

Tänään sitten tuli kuitenkin postissa ne kauan odotetut MBR:n AIO:t ja tsi AIO raidoilla. Avasin oven ekalla pimputuksella toiveikkaana, mutta se oli vain huoltomies. Kolmas kerta vasta toden sanoi..

                            Tässä nää vanhat MBR:t jotka on osottautuneet hyviksi meillä..

Koitin pikkusisko nro.2:sta aivopestä kestoiluun "tiiäks sää mitä niis kerttiksis on kun ne imee niin paljon tavaraa sisään" Joo, en tiiä minäkään. Kestoilu vaan koetaan niin raskaaksi hommaksi. No, sitten kun se aika tulee, syötän niille niin paljon kestoja, että ne ei voi olla kestoilematta. Tilaan pehmosia nöttösiä ja villiksiä ja kaikenlaisia kuoria, jotta se helpoin juttu löytyy.Kyllähän niitä on pakko sitten kokeilla.

Sisko muistutti, että olen aina ollut kova keräilemään kaikenlaista.. postimerkkejä, kiviä. (Muistan saaneeni kiitosta kun Kuusamosta kannoin kotia tuliaisiksi KIVIÄ)

Nauhavaipassa, kesää odotellessa

Siskon kanssa oli myös hääaiheista pohdiskelua. Olisi nimittäin heille ja meill tuloillaan sellaiset. Löysin ihanan mahtavan, meille miehen kanssa tutun joka sopii vielä alkuhistoriaamme todella hyvin paikan juhlien viettoon..mutta. Raha, plääh. En ole valmis ottamaan montaa tonnia lainaa häiden takia. Ei sillä, etteikö se olisi tärkeä ja mulle suuren merkityksen juhla, vaan sillä, että asuntolainassa on ihan yllinkyllin huolta muuttuvassa maailmassa. Ja sitten taas se, ettei pankkitilinsaldo ole tähtitieteellinen, ei saa estää sellaista kuin avioituminen haluttuna ajankohtana.Siellä kun kaikki taas pitäisi ottaa talon puolesta. :( Eikun etsimään edullisimpia vaihtoehtoja..eikä se välttämättä tarkoita, etteikö yhtä hienoa olisi. Pitää toivoa, että joku muistaisi antaa häälahjaksi vastasyntyneelle kestovaippasetin, "tehkääs lisää muksuja". Riisillä on negatiivinen vaikutus muhun: vuos sitten osuma tuli muille osoitetuista riisistä! Näkyi lukevan naamakirjassa, että tänään pienellä kypsymisviiveellä oikeaankin osoitteeseen on tullut vaaleanpunaista rinsessaa.

Vaipan vaidos - vihreä bitti tutto päälle. Olisi aika kohta käydä kylvyssä, kokeilemassa uimahallin lämpötilaa ja sitten huomenna kokeilemaan uimista. Nyt kun gastroskiisi on enään parantunut arpi vain..

Kuvat lisääntyy taas tänne joutessaan. Niillä on olevinaan aina jotain muuta tekemistä.

Kestovaippaviikon keskiviikko

Tänään on ollut niin musta päivä, ettei edes postitädin (joka luovutti miehelle kaikki postipaketit) tuoma kuori jossa oli kaksi Hahtuvahullun taskuvaippaa saanut päivää millään tavalla käyntiin.

Uudet vaipat on tarkastettava käyttäjän henkilökohtaisesti

Tuli tosi huono fiilis, kun olin koittanut tilata ifiltä kamaa. Potrettikuva lapsista, isommassa koossa. No siinähän oli sitten kaikilla tumman violetit huulet. Kalenterit oli väärälle vuodelle, kun se ohjelma tillattas niin monta kertaa ja ah, esikatselussa ok:lta näyttänyt kuva ei ollut ok: siitä puuttui pää.
Kiukuttaa niin suunnattoman paljon, että nyt sitten en enään tilaa sieltä mitään. Pariin vuoteen en oo tilannu kuvia, kun edellisetkin on laittamatta -ja en enään sieltä tuu tilaamaan. Pakko keksiä jotain muuta. Kai niitä kalentereita jne. saa muualtakin teetettyä.  Sitten ne kaikki mitä tilasin tuli eri paketeissa. Nähdäkseni ihan joka helkkarin juttu ois mahtunu siihen isoimpaan. Yhteismassaa tilauksella tuskin oli edes 500g edestä, mutta toimitusmaksuja sinne 15 euroon tuli. Kun muistelen menneitä, niin ei oo kyllä sillon aiemmin ollu mitään valitettavaa lafkan toimittamista jutuista ja kaikki on tullu kätsysti ja sellaset 500 kuvan lähetyksetkin parissa laatikossa ei oo tuottanu järettömiä toimituskuluja. Tuli vaan mieleen, että ne ei kyllä kauheesti liputa ekologisuudelle.. lisäksi kun noita lähetyksiä tuli kahtena eri päivinä  ja peräkkäisinä päivinä.

Tänään en oo saanu mitän aikaseksi. Äsken löyty aamusia märkiä pyykkejä rattaiden kuomusta ja pitäisi mennä kattoo niitä pyykkejä kuivaushuoneelle...ei vaan jaksais. Alkaa viedä veronsa kun pääsääntöisesti on yksin pyörittämässä arkea. Viimeyönä tosin en noussu sängystä ylös,m koska en vaan jaksanut. Iskä sit nous ja päivällä hereiltiin taas kaikki kuolleesta jenkkisängystä, jonka pahin osa vietiin jo kierrätyskeskukseen tuhottavaksi. Tulee kuulema kun verottaja palauttaa viemiään uus sänky. Ei se tätä selkää pelasta. Ehkäpä alan opettaa poikaa yö kuivaksi tuolla sängyssä, jos se uuden saapuminen vaikka nopeutuisi.

Kappas. Voitin bonan koodien keräyshommasta 10e alennuskortin Nellylle.
Mitä lie silläkään teen, ostelen yleensä kirppareilta tavaraa tai sitten ihan kaupassa käydessä, jos jotain tarvii. Meillähän on nyt valtaosa kavereiden poikien tai siskon pojan vanhoja vaatteita. En oo montaa vaatetta päässy ostamaan ja sitten kasvettiin 62cm koosta tosi nopeesti ulos. Just siskolta tulleesta laatikosta nappasin pari yökkäriä, kun abaut kaikki on edelleen kuivumassa ja tiukkaa teki, et mahtu. Noiden piti olla n.70cm vaatteita. Sen siitä saa, kun syö ja nukkuu.


Kuvaa tulee kun jaksan laittaa. Nyt en jaksa.

Kestovaippaviikon maanantai

Se on kestovaippaviikko nytten!

(ja tämä teksti poistui kun aloin lisätä kuvia, onneksi sain kopsattua kaiken avoimesta ikkunasta..)

Postiluukku kolahti ja mies väitti että jakaja taas kirosi oven takana. Oli taas puhetta hamstrauksesta tänään, MUTTA isäntä selaili Nallen sivuja ja vähän niinkuin lupasi tilata kaksi uutta vaippaa... :) Pitänee taas käydä pihviostoksilla ja sitten valikoida valmiiksi vaipat mieleiset, kokata ja ihan hupsista vaan jättää valmis tilaussivu auki koneelle.

Saan aika paljon anteeksi tätä asunnon vaipoilla sisustamista sillä, että pidän isännän poissa neuvolan punnituksesta. Siitä pääseekin kivasti ohi vaippojen toiseen iloa tuottavaan juttuun, onnistuneeseen kokkaamiseen. Sunnuntaina tein sienikastikkeen, ihan tolkuttoman hyvää, ihan vaan herkkusienistä. Aloin epäillä, että kun ravintolassa on metsäsienikastike, onko se sittenkin vaan ihan tavan prisman hyllyiltäkin löytyvistä herkkusienistä tehtyä. Viime aikoina meillä on syöty kuin ravintolassa. Kokkauksesta on tullut jonkilainen harrastus, jonka suorittaminen ei kuitenkaan vielä tyydytä. Isäntä on joo tosi tyytyväinen, mutta itse koen olevani ihan onneton. Haluaisin oppia oikein.. taidan haluta kokiksi. Tosin kukaan ei haluaisi työskennellä kanssani, joten työllistyminen voisi olla ongelma. Olen pikkutarkka, nopeutta vaativa ja ihan äärettömän kiukkuinen otus, jos kaikki ei mene niinkuin pitää. Keskinkertaisuus on keskinkertaisuutta  ja asiaakkana en kyllä mene sellaisiin paikkoihin, mihin olen kertaalleen pettynyt niin miksei sitten muut ihmiset tekisi samaa? 

Jos olisi mahdollista, eli siis jokin pieni lottvoitto osuisi kohdalle, opiskelisin ehkä kokiksi. Omissa töissä tuntuu olevan tie kuljettuna loppuun.

Sitten palataan siihen postisedän tuomaan lähetykseen.

Sieltä tuli kolme Nalle-vaippaa. nb, s ja m koot. Kaksi AIO mallia ja pienin Nyypi-Nalle. Muutaman tunnin hypistelin sitä kaikkein pienintä, jolle nyt ei varsinaisesti ole käyttöä, menee juuri ja juuri päälle, mutta on kuin jonkun bikinien alaosa... Mutta se on niiiiiiiiin ihana ja niiiiiiin pehmeä ja suututtaa niiiiiiiiin paljon, ettei kukaan sitä iskeny hanskaan 3kk sitten kun saatiin vauva pois sairaalasta. Arkistoin sen salaiseen vaippalaatikkoon.. tai kirstuun. Ennen kuin mies kerkeää näitä lukea ajatuksella haluaisin mustan vanhanajan riippulukon avaimella acaazia arkkuun jonne kätkisin sitten kaiken sen mitä en suostu laittamaan pois. Pitää tosin ehkä ostaa isompi arkku...

Lisäksi muuten tuli myllymuksujen taskuvaippa, mutta luulen, ellei ihmeitä ole tapahtunut sitte viime vaipan, etten siitä niin tule välittämään. Kokeilaan nyt kuitenkin uudestaan. Taitaa olla vähän uudempaa tuotosta se. 

Pakko vielä lisätä tähän, että odotan nyt saapuvaksi kahta MBR AIO vaippaa. Välillä tuntuu, että voisin istua tuohon oven eteen postinjaon aikaan ja napittaa milloin vaippakuljetus tulee. 

Tällä hetkellä on muuten valtaosa vaipoista ei niin käyttövalmiina. Kolmannes on kuivumassa, lopuista yli puolet odottaa pesua ja kasa on sitten vailla kasausta levällään tällä kertaa tyttöjen huoneessa. Uskokaa tai älkää, juuri nyt olkkarissa ei ole kuin yksi vaippa! Olin reipas ja laitoin kaikki vielä isoiksi luokiteltavat vaipat kaappiin. Sitten olisi ratkottava mitä teen muutaman hyvän vaipan kanssa, joiden sisäpinnan matsku ei pientä herraa innosta. En tahtoisi luopua, mutta eihän sellasessa ei toimivassa setissä ole mitään järkeä. Vaihtarit olisi sinäänsä fiksut, mutta tuskin juuri kellään saman koon vaippailijalla on juuri sitä mitä meillä arvostettaisiin. Vihaan yli kaiken minkään myynti-ilmoituksen tekemistä. Se on rasittavaa ja aikaa viepää. Sitten kestovaippakirppareita järjestetään liian harvoin ja omaa kirppis pöytää en ole vielä valmis kasaamaan ja muutenkin arveluttaa näpistelijöiden takia viedä mihkään. Kaikkea on nähty ja luottamus on aika alhainen yleisesti ottaen kulmilla pyöriviin ihmisiin.Ja omalla kohdalla se näpistys tuntuisi todella ikävältä. On jonkun kerran kohdattu näpistelijöitä ja pelottavan väliinpitämättömästi nuoret aikuiset, joilla ei pitäisi mitään päihde tai mielenterveydellistä syytä näpistykseen, ottaa sen kun jää kiinni. Onko se, ettei sakkoa enään voi muuttaa vankeudeksi syynä? Ja kirppiksellä viitsiikö joku myyjä pysäyttää jonkun käytetyn tavaran näpistäjän, kun joutuu ootattaa polliisit, sitten pitää pystyä todistamaan näpistys ja jos ei tallennetta ole, kuinka hemmetissä todistaa sen, että jokin käytetty tuote on jonkun myyjän pöydästä peräisin... 

No, mutta kuvapäivityksiä tulossa pikaisesti, kun saan kuvattua ja purettua koneelle.

Tässä illan vaippavalintoja ja herraa 74 senttisessä paidassa..

 M-koon HH Woolit on aika reiskan oloiset vielä, mutta ompahan lämpimät. Meil on S-koko lyhyenä ja pitkänä, sekä M-koko lyhyeneä ja pitkänä ja neidin huoneessa lojuu L-kokoiset pitkät, jotka voi olla talvella tooosi hyvä juttu.

                       Hahtuvahullun sisävaippa..taas oli tarkoitus nukkua sillä..

..mutta päätettiin lähteä sittenkin tsi sisätaskulla nukkumaan... kun se vaippa ei saa olla yhtään kostea, edes ajatuksissa. Jalkamakkarat häviää ja pituutta tulee lisää ja lisää.