Schleich shoppailua, uusi kestoja ja lastenvaateostoksia..

Mikä siinä on, kun ei saisi ostaa mitään, ostaa kaikkea ihan älyttömästi. Tai miksi kaikkea on ihan possuna tarjolla, kun rahaa ei olisi laittaa?

Karkasi taas vähän mopo niin sanotusti käsistä: meille tuli 5 uutta nallea, viljamin tasku, onnibumin villikset, bellapuun aio...... parin viime viikon aikana. Luovuin kyllä muutamista vaipoista jotka ei enään ole sopivia tai ei koskaan ole olleetkaan, mutten silti päässyt edes 0 kohtaan vaan taas voi lisätä ylpeänä jonkun kympin sinne syntilistalle.

Eikä siinä vielä kaikki, ehei. P.o.p:lla oli alennusmyynnit. Se oli se onneton sunnuntai kun lähettiin Hesaan junalla viettämään aikaa ja kamppiin ja siellä oli sitten mekko.
Siitä se ajatus sitten lähti. Nyt on paitaa ja bodia, leggaria ja pöksyjä. Ja sellanen shoppailuholistin morkkis. Jos joku on joskus kokenut railakkaan illan vieton jälkeen morkkista siitä alkoholinkäytöstään ja mahdollisesta turhasta rahanmenosta, tää on tasan samanlaista.

No mutta, eikä siinä vielä kaikki. Ne perkeleen, suoraan sanottuna, eläinfiguurit. Schleichit. Voi jumalauta tää harrastus tulee kalliiksi! Lisään tähän toivonmukaan kuvia (jos se taas onnistuu) ja siinä voi alkaa haukkoa henkeä, kun ajattelee noiden hintaa kappaleelta ja sitten todetaan, että nuo on vain niitä toissijaisia muita elikoita, ne hevoset on sitten ihan erikseen....

 Vasemmalla ns. Aasia/Australia suunnan kamuja ja oikealla edustettuna Afrikkaa...

                                             Tässä sitten vähän pohjosemman porukkaa...

 Kotieläimiä.....

                     ....ja koiria...






Hevosista ei ole vielä kuvia ja keijutkin on kai edelleen kameralla, josta ei saada mitään kuvia siirrettyä koneelle.

No, mutta. Viime viikolla löytyi äiti jääkarhukin ja sitten olikin tullut jo uusia 2012 eläimiä ja huokaus, taas on kymmenia mitä ei ole. Kaikki on vaan pakko saada. Ja pikkuneitikin selittää kokoajan siitä keijusta joka istuu kukassa.

Kuvasin hienosti kaikki 28 Nallea, mutta nekin junnaa siellä kamerassa odottelemaas ihmettä nimeltä uusi tietokone uuden tilalle. Meillä oli taas viimeviikolla täydellinen kaaos pyykinpesun kanssa, varattu kuivaushuone olikin täynnä tavaraa ja lopulta kaikki pyykki mitä oli piti pestä lauantai aamuna ennen kun suunnistettiin omille menoillemme ja kyllä niin kiristi hermoa. Varmaan on omakotitalo ja iso piha ja perunamaa sitten kun on liian vanha olemaan äiti pienille lapsille...

En osta, en osta.... äääääh..

1209..1214....1231....

Hiphei. Laskin vaipattimien menoja. Ei ole tullut ihan niin halvaksi kuin kaavailin. Ja mikä parasta, tämä tauti ei parane. Kestopeput facessa ja luojalle kiitos, etten ollut koneella kun niitä mitä olisin halunnut joku napsutteli ruutuun. Vinguin tosin kyllä miehelle, miten siellä oli se ja se ja olisin juuri halunnut sen ja sen.

Mutta. Nyt on aika olla ylpeä. Minä olen kävellyt sopivan kokoisten vaippojen ohitse kirpparilla. Ihan oikeasti, ei niissä mitään vikaa ollu. Päätin vain (hetkellisesti) että meillä on tarpeeksi.

Vekaravinttiin en ole uskaltautunut sitten joulukuun sisälle, sillä aina siellä kilahtelee käyntini aikaan kassa.

Meillä oli lauantai iltasella operaatio ihan kaikki paitsi patja pesuun pinniksestä.
Ei. Vaippa ei pettänyt. Nukkumaan meno oli jotenkin vaikeahkoa ja kamala kitinä päällä. No, syy löytyi erittäin haisevana ja roiskeisena: parsakaalit oli pitkin sänkyä. Kun mies sitten helpottunutta vauva-parkaa riiputti vessaan alettiin tutkia mitä vahinkoa oli tapahtunut. Ensimmäisenä todettiin paidan tietenkin olevan mennyttä. Ja sänky näytti toivottomalta. Miksi ihmeessä sen pinnasuojuksen piti ollakkaan niin vaalean sävyinen.... Villikset oli ihmeen kaupalla täysin säästyneet ja tietenkin vaippa. Outoa, sillä sukatkin oli tahmaiset!
Siinä sitten kaoottisen pyykkimäärän kanssa ja helvetillisen kuivaushuoneen varauslistan kanssa päädyin pesemään pyykkiä lähes puolille öille. Anteeksi vaan, ei ole reilua naapurustoa kohtaan, mutta ei sitä kaikkea voinut jättää vaan odottamaan. :( Poden omantunnon tuskia edelleen.
Vauva sen jälkeen kun se sieltä oksennuksen seasta pelastettiin oli kovin tyytyväinen. Ei sillä oikeen ikinä mikään pulautusten jälkeen olekkaan ollut huonosti.

......

No, eipä ollut ainutkertainen kokemus tuo koko sängyn kamojen vaihtaminen. Siellä taas pyörii kolmas koneellinen pyykkiä. Huomasin juuri oleskelleeni aamuisissa oksennuksissa koko päivän.
Ja edellisen valvotun yön jäljiltä saadaan vihdoin kevyttä kestovaippa kaaosta: vaippa tuli yli. En jotenkin tajunnut unien jälkeen vaihtaa sitä ja vasta äskettäin kärttyinen vauva ilmaisi ärtymyksensä tarpeeksi vahvasti. Onneksi sentään kerkesi nyt pyörivään koneelliseen se vaatekerta. No, kuiva MBR:n aio päällä ja pinniksestä kuuluu uniöninää. Nyt kaikki jumalat, epäjumalat, hammaskeijut yms.yms. edes tunnin unet, pliis. Yksi tunti.

No, kai se 20min on myös jotain.
Koko viikko on mennyt sairastaessa ja kaverimme vauvarokko tuli kylää. Onneksi nyt ei enään mitään ihmeellistä ole, iho vähän jännä.

Kestopepuista bongasin hahtuvahullun kaavalla tehdyn merkittömän vaipan
-joka yllätys, yllätys onkin sitten pul-vaipoista niitä eniten käytössä olevia.

Tässä tällänen pätkissä kirjoitettu teksti. Aika aina kortilla ja toista viikkoa vanha. Huokaus.

Ostetaan lisätunteja vuorokauteen.

Varista ja nalleja.. unikoulua ja sitä rataa...

31.12.
Alkais olla parin tunnin päästä tämä vuosi pulkassa.

Meille tuli viime viikolla Vihreän variksen AIO jonka shoppailin facebookin kestot kiertoon ryhmästä. Ja perhana, meijen iskä sen ekana korkkas ja mä en päässy edes testailemaan. Ihan vähän katkera.
Kestojenyön nalletkin pääsi kotia ja käyttöön.

Meijen iskä myös totesi ihan muutama päivä sitten, että alkaa olla kestojen kanssa expertti, että voidaan seuraava kestotettava hankkia. Odotetaan ens viikolle esikoista odottavaa miehen alkuperäistuttua pariskuntaa kylään -saas nähdä markkinoiko niille kestoilun.
Nykyään se jotenkin on niin arkea, ettei sitä edes huomaa. Vaikka on ollut tautia liikenteessä ei ole pahemmin kestot kaapista loppuneet. Eilen väännettiin yhdestä S-koon nallesta onko kuiva vai ei hetki. Musta se oli märkä, miehestä kuiva. MINÄ olin varmasti oikeassa. On muuten aika helkkarinmoinen imu siinä mokomassa.

Jätkä on jotain 8,5kg. Ulos mennessä kiskotaan päälle 74 reiman toppis ja iskä on heitelly 68cm bideja kauheen kasan lipastosta pois. Koska olen ottanut väkisin omaa uniaikaa lukkiutuneena minikokoiseen huoneeseen on isi saanut tuskailla ihan keskenään mitä laittaa millonkin päälle.

Unikoulu jatkuu ja jatkuu. Juuri kertaakaan ei olla luovutettu ja nukkumaan käyminen on aikaistunut. Mekkala on kyllä aikamoinen, mutta herra nukkuu omassa sängyssään. Herää liian usein. On olevinaan nälkänen. Isosisko syö paljon vähemman 6 päivänä viikossa. Karkkipäivänä isosiskolla on loputon vatsa.

Tänään iloisesti hain isovanhempien sponssaaman stokken tripp trappin. Suuria aaltoja. Eikä hetkeäkään liian aikasin. Hakureissun aikana kuulin puhelimessa tarinaa siitä, kuinka syötettävä sitteristä on ollut lähdössä omille teilleen. Istuminenkin sujuu jo jokseenkin. Joulupukki oli melko kiva tänä vuonna. Shcleich kokoelmakin on vähäsen karttunut, itse sain yltiöromanttisesti sotanorsun mieheltä lahjaksi. Pojan mielestä kaikki eläimet sopii hyvin ikenien hankaamiseen. Tiikeri ei kuitenkaan ole yhtä kiva kuin texasin härkä. Härällä on liian pitkät sarvet ja sitä ei sais syödä. Purulelut ei ole kivoja jos saa kiini jostain ei purulelusta. Huokaus.

Pojun joululahjoja

Kestovaippoja on poistunut keskuudestamme. Mutta on niitä tullut lisääkin, muttei enään niin kauhean tiheään tahtiin. Isosiskolle löytyi iso kuori. Oltiin peräti viikko yökuiva -kunnes rauhaa häirittiin rajusti ja stressi aiheutti ihan selkeästi paluun takaisin. Napsista vain. Kiitos ja kumarrus.

HH woolit tontulla

Vuosi vaihtuu ja nukkmatti kutsuu.