Näytetään tekstit, joissa on tunniste väsymys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste väsymys. Näytä kaikki tekstit

maanantai 14. marraskuuta 2011

Vihaan pyykkäämistä..

Luvassa erittäin katkeroitunutta tekstiä, erittäin paljon.

Vihaan pyykin pesemistä, vihaan naapureita, vihaan ihan kaikkea. Vihaan näitä helvetillisiä päivä, jolloin saa olla koko saatanan päivän, joka helvetin vaipan, joka perkeleen syötön yksin. Puhumattakaan siitä, että saa ihan itse valvoa yöt saamatta nukkua päivälläkään. Alkaa purkautua ystävämme raivo ulos. Ihan pikkusen vaan. Eihän tässä mitään, jos ei tietäisi muista mahdollisuuksista.

Kun väsyttää ja vituttaa, sitä miettii millaisia kivoja asioita elämä sisältää. Köyhä elämä sisältää, sillä tälläkään erää ei oikein selvyyttä ole, millä helkkarilla sitä sitten joulua vietetään ja onko koskaan mahdollisuutta saada sänkyä, joka olisi niinsanotusti ehjä. Monella kun on vierasvarakin parempi kun meillä, se missä nukutaan joka yö.

Eniten nyt, niinkuin usein muulloinkin rassaa pyykipesu. Sehän on ihan kivaa hommaa sinäänsä, mikäs siinä puuhaillessa, mutta A) meillä on hyvin pieni kone ja sekin on saatu kone, ei ostettu. Edellinen hajosi, joka ois pyörittänyt enemmän pyykkiä kerrallaan. B) Meillä ei ole kuivausrumpua. Sitä, mitä olen halunnut jo kauan. Sitä, millä saataisi tätä törkeää pölyn määrää vähäisemmäksi, sitä millä säästettäisiin useita tunteja ja vielä enemmän hermoja, sillä joku vitun idiootti on keksinyt että hääpäs varailee nyt sitä kuivaushuonetta keskellä viikkoa -vaikkei siellä aiemmin ollut tapahtumia kuin viikonloppuisin. No haistakaa kukkanen jokaikinen, mä alan pestä myös viikonloppuisin ja katotaan kuka kerkee eka. Ihan v***n sama. C) ei ole aikaa. Pitää olla siellä, täällä tuolla. Yritä jumalauta mennä suihkuun jos muksu on nukkumassa. Aivan varmasti juuri kun hoitoaineen tai parhaallaan shamppoon saa päähän se alkaa huutamaan kuin joku yrittäis sitä mukaansa kaapata. Joka välissä on jotain, mitä pitää tehdä. Parhaillaan on ruokailuastiat pöydästä siivottavana. Kaikki, minkä tekemisen jättää samantien tekemättä kasautuu parhaillaan useita päiviä vieväksi projektiksi.Mikä helvetin pakko se on mun olla kokoajan tekemässä jotain? Ei mulla jumalauta ole sitä omaa aikaa sulkea kaikkea ympäristöstä pois ja tahkoa vaikka jotain peliä. Enkä mä ole ainut aikuinen täällä ja nelivuotiaalle riittää, että se siivoaa iltaisin huoneensa.

Sitten päästäänkin siihen kivaan, mikä rassaa. Kun ei ole aikaa ja kaikki kokoajan kaatuu niskaan ja on tiukkaa ja ei pysty hankkimaan kunnon konesysteemiä niin voidaan sitten hommata pelikone. Omapahan on jokaisen aikuisen asiansa, mitä hommailee ja omapahan on murheensa, jos on sitten vähän kireämpää tunnelmaa, kun ajankohta on mitä huonoin ja ehkä kotiin olisi jotain tarpeellisempaakin tarpeessa. Mutta ei. Se on se pakkosaada. Kun aikaakin on niin suunnattoman paljon. Puretaan nyt Sievisen Paulan tapaan tuntoja oikeen kunnolla nettiin. Olisi ne hetket jotka vähäiset saisi nukkua aamusta, kun olisi toinen aikuinen paikalla v***sti antosempia ja hyödyllesempiä jos vaikka pidettäisiin se ovi kiinni. Turhat valot poissa. Meillä on vaunut ja olen herkänunen kruunaamaton kuningatar niin ei sitä vauvaa kannata makkariin nukkumaan tuoda. Eikä se ole kiva herätä siihen, että vauva kiukkuaa kun on nälkä, vaippa, seura kun sitten tahkotaan sitä pelikonetta.

Ärsyttää.

Univelkaa on.

Ärsyttää lisää.

Kurkussa mättää jokin ja torstaina varmaan saa tietää onko siihen olemassa jotain lääkettä.

Tekee mieli heitellä kestot parvekkeelta alas, antaa herralle vihko missä kaikkien hankintahinnat on ja kertoa, ettei enään jaksa tätä pyykkäyshelvettiä ja samalla karsia 70% talon vaatteista uffille, niin ei jumalavita tarttee olla kokoajan pyykkäämässä.


Vihaan, pyykkäämistä.
Ja vähiä unia.
Ja sitä, kun ei ole AIKAA.

Onnea niille kaikille, joilla on sukua ja perhettä ja läheisiä ja vauvavapaata ja ehkä jopa parisuhteelle aikaa.
Täällä sitä ei ole ja nyt mennään kuitenkin ajatuksella, että koittaa kestää, koittaa kestää. Totuus on kuitenkin se, että aikoina yh oli aikaa itselleenkin ja rauhaa välillä.

Ja iloisesti totean, että tekee mieli myydä vaipat pois.
Se menee ohi ja sitä rataa, mutta nyt kuten huomaatte, V****taa ja paljon.

Hyvää yötä.

Ja Terolle. Tapiiri ja Muurahaiskarhu ei ole sama elukka.

Palataaksemme vielä hiukan, kun yllättäen pääsen TAAS kusseen rutiinin ja sitä myöten unirytmin kanssa valvomaan hämmentyneen ja stressaantuneen vauvan kanssa YKSIN. Olin tässä alkuvuodesta asti artikuloinut kylpylähotellireissusta tälle syksylle. Ihan varmasti kaikin puolin järkevin tavoin olen tuonnut sen esille, puhunut siitä paljon. Ja korostanut kuinka tärkeää se olisi minulle.
Seuraavan kerran kun siitä joskus puhun, se tuskin on rakentavaa ja sivistynyttä. Se oli vain minulle tärkeää. Ehkäpä menen sinne vähän toisenlaisella kokoonpanolla, sieppaa nyt niin paljon.

Montakohan viikkoa tai kuukautta tätä jaksaa katella. Tuntuu, ettei mikään koskaan ole hyvin ja hermot on kokoajan lopussa. Äsken, muutamia minuutteja vaille puolen yön sain hermostuneen pojan nukahtamaan syliin, olemaan rento ja rauhalline. Mutta annas olla kun sänkyyn päästiin. Hyvästi vaan tääkin yö, HYVÄSTI. Mitäpä sitä panadolia ja panacodia enempää tarviikaan saavuttaakseen taas täyden pelikunnon. Ei mitään.

Kyllä sen taitaa idiooteinkin älykääpiö jotenkin tajuta, että nukkumattomuus vie ennenkaikkea ihmiseltä mielenterveyden. Mutta samapa tuo....ihan kun sitä joskus olisi ollut.

Oma-aika tänään 0. yhtäjaksoinen uni ei edes 2 tuntia ties kuinka pitkään aikaan.
Loppua ei näy tähän, loppu näkyy kyllä kaikelle muulle, jos tämä jatkuva haistapaskaolo ei lopu.

torstai 3. marraskuuta 2011

Lisää nalleja....

Oman ajan puute, siis ajan, jolloin joutaisi istahtamaan koneelle ilman häiriöitä on valtava. Osittain tämä johtuu siitä, että pleikkari tuli taloon ja joku Battlefield 3-peli. Käytännössä siis kun se peli pyörii, on äijä poissa niinsanotusti pelistä. Ja toinen äijä on ihan helkkarin äkänen ja tylisistynyt kun ei saa teletappejaan. Tämäkin vei niin pitkälle, että harakan rääkymistä (näin sanoi vanhempi tytär vuosia sitten..) kuulostavalla äänelläni hoilasin teletappeja ja pyöritin youtubesta videota. Tässäkin olisi pari valittua sanaa Elisalle nettiyhteydestä, jonka pitäisi olla jokin supernopea ja pätkii joka toinen hetki.

Siis vitutuksen multihuipennus.

Vaippoihin. Koska nallet on niiiiin hyviä, niitä on ihan muutaman vaan joutunut hankkimaan lisää. Kun on tullut hetkiä, jolloin on ollut ihan pakko saada. Tällä erää kylläkin yövaipoiksi ja alan pikkihiljaa henkisesti luopumaan vanhoista yövaippa ratkaisuista.



Ja kuva melkein kaikista nallen sisävaipoista. Tietysti joku aina on pesussa ja kuvaamiskelvoton. No, mutta muistaakseni se vaipatin on jo kuvissa näkynyt. Ja tämän päivän osalta Nallejen tuloa ei voi lopettaa......
Niitähän voisi melkeen syödä..?


Yksi ilta taas vaihdeltiin urakalla vaippaa ja huomasin, ettei tämän Hahtuvahullun L kokoisen ihanan sisävaipan päälle mahdukkaan M-kokoiset luoret. Ja taas on ihan pakolla suoritettava ostostelua. (voi kuinka kamalaa)



Meillä on ikää nyt 5kk ja kääntyileminen on aika kova sana. Tai pyöriminen. Mitään takuuta sille, että pojan löytää sieltä mihin sen jätti ei enään ole. Tarvittaessa ei edes iso vaippa estä touhua.
Imetys on mennyt ihan totaallisesti päin mäntyjä ja olen vähän elin otsassa senkin tähden. Oli tarkotus imettää kauan ja maitoa, luoja sentään, riittäisi vielä muillekkin jaettavaksi. Ei vaan kelpaa, ei millään. Viimeset kerrat kun sitä on huijannut syömään on pääsääntöisesti päättyneet pulautteluun. Harmittaa, kiukuttaa ja masentaa. Mutta jos ei onnistu, ei onnistu.

Koko stoorin kirjoittaminen kesti koko viikon. Loistavaa. Omaa aikaa piste com ja silleen.

keskiviikko 12. lokakuuta 2011

Kestovaippaviikon keskiviikko

Tänään on ollut niin musta päivä, ettei edes postitädin (joka luovutti miehelle kaikki postipaketit) tuoma kuori jossa oli kaksi Hahtuvahullun taskuvaippaa saanut päivää millään tavalla käyntiin.

Uudet vaipat on tarkastettava käyttäjän henkilökohtaisesti


Tuli tosi huono fiilis, kun olin koittanut tilata ifiltä kamaa. Potrettikuva lapsista, isommassa koossa. No siinähän oli sitten kaikilla tumman violetit huulet. Kalenterit oli väärälle vuodelle, kun se ohjelma tillattas niin monta kertaa ja ah, esikatselussa ok:lta näyttänyt kuva ei ollut ok: siitä puuttui pää.
Kiukuttaa niin suunnattoman paljon, että nyt sitten en enään tilaa sieltä mitään. Pariin vuoteen en oo tilannu kuvia, kun edellisetkin on laittamatta -ja en enään sieltä tuu tilaamaan. Pakko keksiä jotain muuta. Kai niitä kalentereita jne. saa muualtakin teetettyä.  Sitten ne kaikki mitä tilasin tuli eri paketeissa. Nähdäkseni ihan joka helkkarin juttu ois mahtunu siihen isoimpaan. Yhteismassaa tilauksella tuskin oli edes 500g edestä, mutta toimitusmaksuja sinne 15 euroon tuli. Kun muistelen menneitä, niin ei oo kyllä sillon aiemmin ollu mitään valitettavaa lafkan toimittamista jutuista ja kaikki on tullu kätsysti ja sellaset 500 kuvan lähetyksetkin parissa laatikossa ei oo tuottanu järettömiä toimituskuluja. Tuli vaan mieleen, että ne ei kyllä kauheesti liputa ekologisuudelle.. lisäksi kun noita lähetyksiä tuli kahtena eri päivinä  ja peräkkäisinä päivinä.

Tänään en oo saanu mitän aikaseksi. Äsken löyty aamusia märkiä pyykkejä rattaiden kuomusta ja pitäisi mennä kattoo niitä pyykkejä kuivaushuoneelle...ei vaan jaksais. Alkaa viedä veronsa kun pääsääntöisesti on yksin pyörittämässä arkea. Viimeyönä tosin en noussu sängystä ylös,m koska en vaan jaksanut. Iskä sit nous ja päivällä hereiltiin taas kaikki kuolleesta jenkkisängystä, jonka pahin osa vietiin jo kierrätyskeskukseen tuhottavaksi. Tulee kuulema kun verottaja palauttaa viemiään uus sänky. Ei se tätä selkää pelasta. Ehkäpä alan opettaa poikaa yö kuivaksi tuolla sängyssä, jos se uuden saapuminen vaikka nopeutuisi.

Kappas. Voitin bonan koodien keräyshommasta 10e alennuskortin Nellylle.
Mitä lie silläkään teen, ostelen yleensä kirppareilta tavaraa tai sitten ihan kaupassa käydessä, jos jotain tarvii. Meillähän on nyt valtaosa kavereiden poikien tai siskon pojan vanhoja vaatteita. En oo montaa vaatetta päässy ostamaan ja sitten kasvettiin 62cm koosta tosi nopeesti ulos. Just siskolta tulleesta laatikosta nappasin pari yökkäriä, kun abaut kaikki on edelleen kuivumassa ja tiukkaa teki, et mahtu. Noiden piti olla n.70cm vaatteita. Sen siitä saa, kun syö ja nukkuu.


Kuvaa tulee kun jaksan laittaa. Nyt en jaksa.