tiistai 27. syyskuuta 2011

Uusi vaipatin tuli kotiin taas tänään

Ja se oli iki-ihana Nallen sisävaippa. Kuosina banaani-suklaa. Käytetty, mutta oikeen loistava.
Vaippa, josta ei ihan äkkiä tule luovuttua.


                          Lisäys siis meille Nalle-perheeseen
:


Aiemmin hankittu Nallen AIO. Tykkään näistä tosi kovasti.

Näissä vaipoissa on pitkä taiteltava imuläppä, jonka saa pesuun ulos ja sen voi taitella pojalle
etupainotteisesti.
Näihin jää oikeasti koukkuun ja pahasti.
Kiitos ja kumarrus niille valmistajille, jotka on
vaihtaneet valkoiset sisustat tummiksi -vaippa ei
tunnu olevan "pilalla" vaikka saisi osumaa kakoista.


Tänään meni kaikenkaikkiaan 7 vaippaa, nyt yöunille kahdeksas. Iltapäivällä oli piinaavaa jännitystä kun mieletön äheltäminen alkoi tien päällä, muttei vaipassa kuitenkaan ollut mitään. Autoiluun valitsin tänään MBR:n vuotosuojallisen AIO vaipan.

Ilta kahvittelulla ystäväperheen luona, jossa on kestoiltu myös oli vaihteeksi puhetta kestoista. Isällä oli katkennut kamelinselkä johonkin kakkakaaokseen. Juuri tuolla vieraillessa erään vaunuilun päätteeksi mun kerttiskammo sai vahvistuksen. Olin lähtenyt räjähtävällä lähdöllä kotonta ja aamun töräykset oli tulematta. Isille varatut kerttikset osui kätösiin ja ah, amatööri sitten asensi kertakäyttöisen vaipan mukamas paikoilleen. Kuvittelin tuolloin pääseväni tosi helpolla, kun voin vaan hävittää vaipan kakkoineen.
Pikku Herra päätti sitten siinä kyläilyn alussa vääntää vaippaan elämänsä mahtavimman satsin. Tyypillinen virne tilauksen valmistuttua levisi pikkupojan naamalle. Siirsin mokoman tykin nojatuoliin (luojalle kiitos, nahkaiseen).
No, aloin sitten vaihtohommiin, pahaa aavistamatta. Availin vaatetuksia ja kiepsautin oikealle kädelle pojan ja koko katastrofi avautui silmiini. Vaippa ei ollut pitänyt kakkoja sisällään.

Lopputulos oli se, että sekä minä että lapsi mentiin kotiin muissa kuin omissa vaatteissa.

Kakkaa oli kaikkialla. Pojan hiukset piti pestä, kun niissäkin oli kakkaa. Kyläilykohteen perheen isä avusti riisumis- ja pesemisoperaatiossa, minkä naurultaan pystyi. Oli äidillä ihmettä kun tuli lasta nukuttamasta, mikä ihmeen kaaos on meneillään.
Eipä ole kerttiksille luottoa ja empä kuvittele että ne olisi jotenkin helpompi kuin kestovaipat.

Nyt kun ruokavalioomme kuuluu maidon lisäksi soseita ja vellejä, kakat on alkaneet hiukan kiinteytyäkkin ja vaippojen pesu on entistä helpompaa. Olen vuosien varrella alkanut tiirailemaan kaikkea taloudellisuuden ja jopa terveellisyydenkin kannalta ja aika usein siinä pihvien paistelun ohella väännän lapsen soseet ja vellit itse. Vähän harjoittelua se on vaatinut, niinkuin ne pihvitkin. No, sanottakoon, että kai se pihviosasto jo toimii, on tuo iso isäntä saanut 20 kiloa lihaa luittensä päälle ja neuvolassa ei enään punnita.
Valitettavasti on sitä omallakin uumalla jokunen liikakilo ja olisikin vuodessa kuntoon projekti edessä, ei viitsi virtahepona vihille mennä.

Siitä sitten silta seuraavaan aiheeseen, kestovaippojen keräily aiheuttaa kovasti keskittymisongelmia ihan kaikkeen muuhun. Pitäisi selata häitä ajatellen juttuja päivät pitkät, mutta ei, kestovaippoja, kestovaippoja. Pitäisi kai hankkia sellaisia, mistä ei voi pitää yhtään.. pääsisi joskus eroonkin.

Arkistosta 2007

Kuvia arkiston syövereistä:

Lansku 2vrk ja Bumby näyttäisi olevana kuorena. Neiti oli tuolloin abaut 2800g


Kuoria ja villiksiä joilla starttailtiin.


 Vanhoja unimixejä isosiskojen ajoilta. Kyllähän niillä homma pelaa, yhä edelleen.



Erään taitavan ystävättären tekemä sisävaippa. Kutsun näitä vaippoja himpuloiksi. 



Kushies ultra AIO, 2-4kg -meni vielä 2kk ikäisenä ja oli enimmäkseen ihan yövaippana. Kuvassa myös isosiskot ja kissavauva.

2007 ihanuudet, harmi kun tuli noistakin luovuttua silloin, kaikki kelpaisi nytkin. Tai ei ehkä tuo swaddlebeesin vaippa...

Jännä sattuma. 24.9 Espoon kestovaippatapahtumassa bongasin tutun vaipan kirppikseltä:


Mietin kovasti, kun tsi vaipasta on kyse, oliko sama kun meillä oli vuonna 2007. Jos oli, on muuten hyvin säilynyt.


Huippu! Tais olla Lempin sisätasku.


Taskuvaippa.

Tässä eka kierros..

maanantai 26. syyskuuta 2011

Kestohullu pääsi vauhtiinsa

Suljen viisi välilehteä, kestovaippoja myyvien yritysten sivuja. Alkaa mennä tältä päivältä ylitse. Vasemmalla käden ulottuvilla lepää kahden HH woolit, kasa imuja. Katse jatkaa matkaa ja näkyy safarikuosinen tsi tasku, sitten pöllöset tasku.....lattialla Bummisin kuori..
Kaikkialata voi löytää kestovaippoja. Vessassa on kaapillinen, olkkarissa yhden kaapin hylly on isoja kokoja osottamassa. Hoitopöydän alalaatikossa on vaippoja, lastenhuoneissa on kuivumassa vaikka mitä ja pöydät täynnä odottamassa kasausta. Näpsy näyttää olevan näppiksen ja näytön välissä. Olen huvittunut ja samalla vähän koen pistosta omassatunnossani: tässäkö kaikkien on elettävä, minun intohimoni keskellä.
Kaiken mukavan lisäksi en itse osaa ommella lainkaan!

 
 Kuvassa muutama vaippa..eikä siinä tosiaankaan kaikki...

Isäntä pyörittelee jo päätään, mutta sanoo että voimme aina muuttaa tytön huoneen kestovaipavarastoksi. Vaippojen käyttäjä  Vilperi nitisee sitterissään, kuulostaa vaipan vaihdolta. Uuden mallinen fuzzi siis vaihtoon ja arpomaan mitä seuraavaksi laitetaan. Valinnanvaraa nimittäin on, ja niin maan pirusti onkin.

Päädyimme bitti tuton siniseen yhden koon vaippaan -hammaslääkärireissun heräteostos.

Ystävätär yksi ilta naureskeli ketovaippa sekä schleich hamstraukselleni. Kuitenkin jokunen vuosi sitten kun aloitettiin uusi elämä, tyhjältä pöydältä (ja kämpältä) ei ollut kuin vaatteet valokuvakansiot, rikkinäinen läppäri ja pussillinen schleichin heppoja. Nyt on sitten taas asunto täynnä tavaraa -pelottavaa miten lyhyessä ajassa voi hamstrata niin paljon ylipäätänsä tavaraa, saati sitten näitä ihanuuksia -kestovaippoja. En tiedä kuinka monta vaippaa täällä on. Enkä usko, että kaikkia tulee yhtä kokeilua enempää käytettyä -mutta on kamalan vaikeaa luopua mistään, niistäkään jotka ei ole yhtään omaan makuun.

Nyt sukellellaan siis tämän erikoisen keräilyn syntysijoille ja ihastellaan vaippavarastoja, löytöjä, vikaostoksia ja mielenkiintoisia mielipiteitä muilta. Onneksi sentään tunnen muitakin ihmisiä jotka kestoilee, on kestoilleet tai aikoovat kestoilla joskus. Olisi muuten vähän orpo olo. Mutta aikoinaan kun aloittelin kestoilua ei ollut ketään.

Tänään kirpparireissu tuotti tulosta kahden tsi taskuvaipan ja yhden L-koon Made By Riinan verran. Mietin jo niiden piilottamista, jottei taas tule niitä oudoksuvia katseita miehen puolelta. Ehkä kuitenkin kerron miten hienoja juttuja tänään löysin...


Kaikki alkoi..


2003 alkuvuodesta, kun odotin toista lastani ja esikoinen ei ollut vielä täyttänyt vuotta meille tuli tietokone ja netti. Jostain sitten löysin tieni kestojen pariin. Foorumeita, huuto.nettiä. Ensin kokeiltiin harsoja ja vekkulin kuoria, sitten rantautui unimix-vaipat (joita on muuten yhä meillä!), Mollavauvan AIO, Nikky-kuoret...
Tajusin, että kestovaipoilla säästän mielettömästi rahaa ja esikoisen aina rikki ollut pepun iho oli hetkessä historiaa. Se ilmeisesti on on yleistä, että ihottumaa tulee sillä nyt lähes 4kk:n ikäisen poikani iho ei myöskään siedä kerttiksiä.

2007 syntynyt tyttäreni oli täyskestoilija vauva-aikansa.
Suuri suosikki oli silloin Fuzzi Bunz, tots bots, KVK:n sisävaipat... ihan mielettömän paljon en vielä uskaltautunut perehtymään kotimaisiin kotiputiikeissa valmistettuihin vaippoihin. Joihinkin kuitenkin.
Hoksasin bambun ja sen ihanuuden, etenkin uutena, pehmoista, pehmoista <3

Jostain kuva-arkistoista kaivelen esiin myöhemmäksi kuvia niistä vaipoista, joita tuli rohmuttua aikalailla, mitä nyt oli mahdollista silloisen lompakon paksuudella. Nyt olikin saatavilla vaikka mitä ja kauppoja, joissa käydä ostoksilla. Vierailin Kestovaippakaupassa ja Herttoniemessä jossain kotiputiikissa. Päiväkotiinkin mennässä vielä kestot raahautuivat mukana. Toisaalta riippuu hyvin paljon elämästä, millaista se on, saako sitä päiväkotikestoilua toimimaan. Jos yksin pitää laittaa koko koti ja elämä, ei varmasti riitä voimavarat, jos kaiken jakaa toisen vanhemman kanssa mikispäs ei.

Totuin kestovaippoihin niin paljon, että tänä vuonna kerttiksiä ostaessani en oikein tiennyt mitä pitäisi ostaa. Ei mennyt kuin elokuvissa uuden vauvan suhteen ja odotusaikana hetken jo pelkäsin, etten saakkaan käyttää kestovaippoja. Vauvallamme todettiin siinä 20 raskausviikon kohdalla häikkää ultrassa ja aika pian se varmentui gastroskiisiksi. Meillä se hoitui 3 viikon sairaalastartilla, ilman isompia murheita ja elämme täysin normaalia vauva-arkea. Haavan toipuminen oli melko hidasta, mutta nyt tilanne on loistava, ei enään rupea, on vaan tollanen vähän erillainen napa.

 17.6.2011 vissiin ekalla kotikäynnillä lahjaksi saatu bitti tutto. Kokeiltiin vaan miten Vilperi hukkuu siihen. Käyttämään päästiin vasta myöhemmin.


Alkuun starttailtiin melko paljonkin imsen flanellisilla vaipoilla ja soft kuorilla. Helppoa ja halpaa kun heinän teko. Ja kuivuminen nopeaa. No, se tällä erää, nyt taas vaihtamaan vaippaa :)