sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Schleich kokoelmaa 13.11

Koska en jaksa kirjoittaa ärtymyksestä mikä aiheutuu siitä, että olen kipeä, en jaksa, en pysty ja laitoin vaipan päin ........ ja se falskasi ja jouduin ylimääräiseen duunniin ja tytön yövaippa oli falskannu kans ja meillä on jumaloton pyykkirumba TAAS edessä ajattelin että kokoan tähän kuvia tästä toisesta keräilynkohteesta, Schleich eläimistä.

Keräily alkoi tosiaan kun isot tytöt oli ihan pieniä. Yhdestä hevosesta. Myöhemmin kerron monta niitä hevosia on, kun minä en niitä jaksa laskea ja laitan tuon nelivuotiaan puuhaamaan sitä, kun tylsistyy keksimään omia leikkejään.

VALKOISET TIIKERIT

Ensin tuli kauan sitten pentu ja vasta tänä kesänä tarttui matkaan tuo naaras. Ennen siis tääkin vaavi oli orporeppana.
Isukki puuttuu perheestä yhä.

THOMSONINGASELLIT  

Melko tuoreet tulokkaat taas. Etelän villieläimet kiehtoo paljon. Tilaongelmien tähden näitä on säilytetty tyhmästi laatikossa, mutta ehkä pian saa asian lopullisesti kuntoon 

AUSTRAALIAN ASUKKAITA



KENGURUT löytyivät harvinaisesti kirpparilta ja harmittaa edelleen vähäinen käteisen määrä mitä oli matkassa tuolloin. Olisi ihan pari (kymmentä) muuta saanut myös uuden kodin. 

KOALA on jo kerennyt asumaan jonkun hetken meillä. Tällä oli kaverina simpanssi, joka on ollut useamman vuoden jo hukassa :(

KROKOTIILIN neiti numero kaksi halusi pienenä. Ihmettelin tätä valintaa, kun olisi söpöjäkin voinut valita. Se on vege, ei syö barbeja (eilen taas meinas syödä)


 PANDAT on jo aika vanhoja ja paljon leikittyjä. Pyöreät muodot ja      yksinkertaiset värit, yleensä päätyy pienten lasten maistamislistoille. Käyvät myös paljon suihkussa..

Vasemmalla AFRIKANORSUT ja oikealla INTIANNORSUT
Ompahan tullut muuten kokeiltua menoa Intiannorsun selässä.


JAGUAARIT on uusia tulokkaita, melkeimpä meni kissapedot sekaisin säätäessä.


LEIJONAT ja näistä taitaa puuttua yksi naaras ainakin


SEEPRAT 


KAMELIT


HIRVET Iskähirvi ostettiin vasta keskiviikkona, hyvän käytöksen johdosta kauppareissulta




(JATKUU KUN JOUTAA
Täähän nyt tilttas taas ja on pakko julkasta keskeneräisenä)








LISTA NIISTÄ MITÄ MEILLÄ EI OLE

Villieläimet

Ahma
Biisoni
Dromedaari naaras
Dromedaari varsa
Gepardi naaras
Gnuu
Ilves
Ilves pentu
Kafferipuhveli sonni
Kafferipuhveli vasikka
Kuningaspingviini
Kuningaspigviini poikaset
Keisaripingviini
Keisaripibgviini poikasen kanssa
Kettu pentu
Leopardi
Magnusti istuva
Magnusti poikaset
Metsäkauris pukki
Metsäkaurins naaras
Metsäkauris vasa
Mäyrä
Mäyrä pennut
Pahkasika karju
Pahkasika emakko
Pahkasika porsas
Saksanhirvi uros
Saksanhirvi vasa
Simpanssi uros
Simpanssi naaras
Simpanssi poikanen
Strutsi
Strutsi poikanen
Suippohuulisarvikuono uros
Suippohuulisarvikuono naaras
Suippohuulisarvikuono poikanen
Susi ulvova
Susi pentu
Tiikeri naaras
Valkohäntäpeura uros
Valkopäämerikotka
Villisika
Villisika porsas

Kotieläimet ja Lemmikit

Lehmä mustavalkoinen
Sonni mustavalkoinen
Vasikka mustavalkoinen, imevä
Vasikka mustavalkoinen
Vasikka mustavalkoinen, makaava
Lehmä ruskeavalkoinen
Vasikka ruskeavalkoinen
Ylämaankarja Sonni
Ylämaankarja Lehmä
Ylämaankarja vasikka
Lammas karitsa makaava
Lammas karitsa
Pointuonaasi
Pointounaasi varsa

Kaikki kanat
hanhet yms. linnut

Merenelävät

Harmaavalas
Harmaavalas poikanen
Kaskelotti
Kaskelotti poikanen
Miekkavalas
Miekkavalas poikanen
Ryhävalas
Sinihai
Valashai
Valkohai




perjantai 4. marraskuuta 2011

Kohti vaippakaaosta

Kuka antoi luvan kasvaa noin paljon pojalle?

Nyt on sellanen paniikki muhimassa, ettei mitään järkeä. Poika kasvaa ja jotkut vaipat alkaa auttamatta olla poissa pelistä. Kun vaippoja on niin paljon, etten osaa niitä laskea on edessä sellanen homma läpikäymisessä ja päättämisessä mikä on vaippojen kohtalo. Yksi ilta vilkaisin arkkuakin ja se on melkein täynnä leffoja, valkuvia jne. ettei sinne mitään vaippoja mahdu. Eikä tänne mitään säilytyskalustettakaan mahdu. Pattitilanne. Pakko myydä jotain pois.

Olen tytön uuteen huoneeseen kerännyt vaippoja, joista en oo niin innostunut tai jotka ei enään istu päälle. Ne on hienosti siinä pöydällä odottamassa josko niistä joku ottaisi kuvia. Kamera käy, muttei käy kyllä siinä huoneessa! Tai no, olenhan ottaneyt schleich-elukoista kuvia, ihan vierestä, mutten vahingossakaan vaipoista. Hyvä minä.

Meillä on orpoja schleich vauvoja :( hirmunen homma niiden  metsästyksessä ollut. Meillä on aika paljon noita. On lähes kaikki hepat, paljon villieläimiä ja lemmikkejä. Seuraavana on sitten karja ja merenelävät ja dinosaurukset. Melkeen aitoa keräilyä ja se on jatkunut pian 10 vuotta. Sallin kuitenkin leikkimisen näillä ja on kaikkein eniten leikittyjä leluja kautta aikojen. Tiedän muutaman olevan hukassa ja sekös kaivertaa mieltä. Olen jossain määrin sellainen materialisti, että jokainen tavara joka on, on oltava tallessa, mielummin selkeässä paikassa siististi. Tämä ei kyllä toteudu koskaan. Voisimpa edes vaippojen kanssa toimia niin, mutta TAAS niitä on keittiötä lukuunottamatta kaikkialla ja on laiminlyöty taas kasaaminen ja kaappiin laittaminen.


Näille äidit etsinnässä.

Tässä samalla kun kirjottelen kokoan tavaroita kasaan ja aloittelen projektia, jolle ei ole aikaa kuin tämä päivä tai sitten se taas jää, kun on muuta puuhaa yllinkyllinen. Tänään kuvaan jokaisen laitetun vaipan. (EHKÄ)


Ekana meni päälle TSI tasku pöllösillä. Koko on
L tuossa, matalalta tuntuva vaippa, toimii hyvin.

Tokana pääsi käyttöön Eemukan M-koon oranssi tasku. Imuna tuhdisti bambua ja eikun ekoille päikkäreille. Ja äiti puuhaamaan jotain fiksua.




Tähän väliin kuva tästä urakasta:


Ei oo ihan kevyemmästä päästä, pari koneellista vaippoja odottaa täyttäjää. Mutta muuten on kämppä siisti (sain siivouskohtauksen ja sain järjesteltyä paikkoja kauheesti kun ukot kävi kapassa pari päivää sitten ja mieskin laitto paikkoja kuosiin, niin eihän sitä kesken voinu jättää. Tietysti lähes kaikki on täytettäviä...

Noh, naamakirja, kestojen tiirailu vei aikansa enkä kereennyt kuin yhden vaipan unien aikana täyttämään..
Kuten tavallista, se on varmaan sitä oman hetken ottamista.

Kolmas vaippa oli safarikuosinen tsi AIO, sitten tuli iskän laittama little lamb villiksien kera ja taas unille.



Tänään on ollutkin vaippoja päässä S koosta L kokoon. Nuo pienimmät ois varmaan aiheellista poistaa jo käytöstä, mutta kun ne ajaa asiansa.
Tylsää tekstiä vähän täynnä, kun ei näiden kanssa satu mitään kaaosta. Huonosti kiinnitetty vaippa toki voi "pettää", mutta se onkin sitten käyttäjästä kiinni.






Ja kaikki vaipat on nyt laittettu ja ne on lähes paikoillaan.. ainakin osa.
Luettelo vaiposta, etetään VASEMMALTA..
Kaikkein laitimmainen on myllymuksujen tasku, sellanen "kai nyt yks tällänen tarttee olla"
Ylimpänä little lamb mikrokuitu S vähän harmaantunut, sen alla bambuinen versio samaa merkkiä.
Kolme alimmaista (oranssi, v-sin, keltainen) tots botseja, pysyy hyviä ilman rumpuakin. Ihan alimmaisena tuolla oli 2. koon little lamb

Myllymuksujen vieressä pilkistelee tsi tasku safari kuosilla; sitten kaksi omppukuosista taskua, keskellä päällä oranssi Hahtuvahullun tasku ja alimmaisena 2 Fuzzia.

Sitten NALLE riviä, sisävaipat etualalla, niiden takana univaipat ja takarivissä on eemukan kaltaista sisävaippaa, tsi-raita sisätasku ja samantyylinen vaalealla kuosilla. Varmaan tosi vanha. Alla little beetle.

Oikealla ylhäällä onkin sitten MBR:n AIO:t 4kpl, Nallen omppu AIO, sitten Imsen AIO (piilossa)
Edessä vihreää: Eemukka AIO, Hahtuvahullu, Bitti tutto ja tsi AIO, joka on mielettömän hyvä käytössä.


Sitten puettiin viidentenä päälle tsi tasku omppukuosilla ja iltalenkkeilemään meni MBR:n vuotosuojallinen retronoursu AIO.


Ja tähän loppui sitten kuvat (eli liian vähän aikaa oli kuvata.
Myöhemmin 6. ja 7. oli pikkupirpanoiden mitälie näpsyvaippoja (ihan sika hyviä) imsen kuorilla, käytettiin safari AIO taas, ei se mitään kastunu ollu ja ei kastunu vieläkään, kun yövaipaksi pistin uudehkoja nalleja HH woolien kanssa. Välissä kasteltiin yksi harso villeissä hekotusleikeissä.


Tänään koko päivä on pyörinyt kestojen ympärillä. Listasin kaikki ostokseni selkeäksi listaksi, mistä sitten kun jotain myydään/tuhotaan pois, voi vedellä ylitse. Tietysti kun tarkanmarkan ihminen oon, oon säilönyt hinnat -ja oikeastaan muistan mistä ja milloin ja millä hinnalla mikäkin on hankittu, listasin nekin. Sittemmin päätin, että alan säilöä tuota kirjaani jossain mieheltä piilossa. Voin nimittäin olla pleikkarista ja kokoajan lisääntyvistä peleistä hiljaa pienen hetken noiden vaippojen kanssa. Varsinkaan kun en oikeen edisty käyttöstä täysin ulkona olevien eteenpäin myynnissä. Kaikella on, jos sitä kuiteskin tarttis. Mulla on nyt 8 sivullista vaippoja, sivulla n.28 kohtaa ja vaan muutamia on silleen, et on paketteina.. Eli niitä vaippoja muuten on ja on ja on.....Ja muistan kokoajan lisää. Sairasta muistaa jonkun 4v sitten hankitun kuorenkin hinta ulkoa!
Bummins kuori, jota kaipasin L koossa
Nyt alan purkaa kuvia, mietiskelemään taas rahaa ja miten sitä on kiinni tässä harrastuksessa ja pitäisikö soitella jollekkin kallonkutistajalle aikaa, sillä eilen ja tänään olen ostanut taas 30 eurolla vaippoja lisää.

torstai 3. marraskuuta 2011

Lisää nalleja....

Oman ajan puute, siis ajan, jolloin joutaisi istahtamaan koneelle ilman häiriöitä on valtava. Osittain tämä johtuu siitä, että pleikkari tuli taloon ja joku Battlefield 3-peli. Käytännössä siis kun se peli pyörii, on äijä poissa niinsanotusti pelistä. Ja toinen äijä on ihan helkkarin äkänen ja tylisistynyt kun ei saa teletappejaan. Tämäkin vei niin pitkälle, että harakan rääkymistä (näin sanoi vanhempi tytär vuosia sitten..) kuulostavalla äänelläni hoilasin teletappeja ja pyöritin youtubesta videota. Tässäkin olisi pari valittua sanaa Elisalle nettiyhteydestä, jonka pitäisi olla jokin supernopea ja pätkii joka toinen hetki.

Siis vitutuksen multihuipennus.

Vaippoihin. Koska nallet on niiiiin hyviä, niitä on ihan muutaman vaan joutunut hankkimaan lisää. Kun on tullut hetkiä, jolloin on ollut ihan pakko saada. Tällä erää kylläkin yövaipoiksi ja alan pikkihiljaa henkisesti luopumaan vanhoista yövaippa ratkaisuista.



Ja kuva melkein kaikista nallen sisävaipoista. Tietysti joku aina on pesussa ja kuvaamiskelvoton. No, mutta muistaakseni se vaipatin on jo kuvissa näkynyt. Ja tämän päivän osalta Nallejen tuloa ei voi lopettaa......
Niitähän voisi melkeen syödä..?


Yksi ilta taas vaihdeltiin urakalla vaippaa ja huomasin, ettei tämän Hahtuvahullun L kokoisen ihanan sisävaipan päälle mahdukkaan M-kokoiset luoret. Ja taas on ihan pakolla suoritettava ostostelua. (voi kuinka kamalaa)



Meillä on ikää nyt 5kk ja kääntyileminen on aika kova sana. Tai pyöriminen. Mitään takuuta sille, että pojan löytää sieltä mihin sen jätti ei enään ole. Tarvittaessa ei edes iso vaippa estä touhua.
Imetys on mennyt ihan totaallisesti päin mäntyjä ja olen vähän elin otsassa senkin tähden. Oli tarkotus imettää kauan ja maitoa, luoja sentään, riittäisi vielä muillekkin jaettavaksi. Ei vaan kelpaa, ei millään. Viimeset kerrat kun sitä on huijannut syömään on pääsääntöisesti päättyneet pulautteluun. Harmittaa, kiukuttaa ja masentaa. Mutta jos ei onnistu, ei onnistu.

Koko stoorin kirjoittaminen kesti koko viikon. Loistavaa. Omaa aikaa piste com ja silleen.

maanantai 24. lokakuuta 2011

Nallet tuli kotiin!

Perjantai oli koominen. Olin taas kerran kuoleman väsynyt aamusta ja mies nousi ylös pojan kanssa. Yritin nukkua ja vaikka kaikki oli suhteellisen hiljaa ei uni vaan tullut. Nousin ylös, tasan niin rähjäisenä ja mustilla silmänalusilla kuin mahdollista ryystämään kahvia. -Kahvia, jota olen juonut vasta tämän vuoden aikana, kiitokset siitä pojalle ja Kulmiksen talon kahville.
Ankeassa aamupala pöydässä oli tietysti arvailua, oliko aikainen nouseminen siitä syystä, että vaippojen on pakko tulla tänään. Alkuperäinen tarkoitus oli mennä päivystämään postiluukulle. Aika junnasi paikallaan. Mies halusi suihkuun ja vannotti, etten saa avata sen nimellä tulevaa kuorta -kyllähän mun aina pitää ne palkkakuitit osata ulkoa kertoa puhelimessa, kun ne oletettavasti tulee..nyt vaan pitää vähän kokeilla maltillisuutta.

Postitäti (tai setä) tuntui olevan myöhässä, sillä olimme jo melkein menossa ulos, kun kolinaa alkoi kuulua. Olin erittäin estynyt ryntäämään ovelle vaikka mies koitti saada aikaan kilpajuoksua ja mahdollista painia kuoren herruudesta aikaiseksi. Tyydyin letittämään neidin hiukset loppuun ja vasta sen jälkeen keskityin anelemaan kuoren sisältöä saatavaksi. Sitä kohotettiin katon korkeuteen, laitettiin yläkaappiin, minne en yllä....tai en normaalisti yltäisi, nythän pompin siinä edessä kuin munamies pomppufiiliksissään (suurinpiirtein myös yhtä pyöreänä) ja sain napattua kuoren alas.

Aikuisten hienostuneen leikkihetken jälkeen, jota lapset luultavasti katsoivat kulmat kurtussa, että nyt ei oo noi ihan täyspäisiä, kuori availtiin ja sieltähän ne ihanat pehmoiset nalle-vaipat tuli. Voi sitä riemua!

Jostain kumman syystä, useana päivänä kun olen yrittänyt, en saa kuvia nalleista tähän lisättyä. Hermoparkojen vuoksi siis kun ne tuleevat toisesta pesustaan ulos ja kuivahtaa otan sitten uudet kuvat... ärinää.




Muuta loppuviikon elämään. Käytiin katsomassa torstaina vastasyntynyttä vauvaa kestoissa ja tuli taas niin ihmeteltyä, kuinka vauvat on pikkasia kun ne on juuri syntyneitä. Voi elämä. Oma vauva on jo ihan jätti verrattuna...

Neiti hoitelee vaipanvaihtoa:


Kuva ei suostu asettumaan oikein päin..

Niin jännää, että pitää paikallaan pysyä

Valmis! Ja kuvassa on tsi tasku ystävättären ompelema.

Oli tuossa sunnuntaina kokkailut aika vaiheessa, iskä nukkumassa ja vaippakiukku pojalla. Neitipä sitten vaihtoi vaipan, otti pois vanhan, vei vessaan ja laittoi uuden vaipan tilalle. Nappiin meni hienosti, mutta kuori tai villikset unohtui sisävaipan päältä ja tietysti oli ehditty kastella vaippa, ennen kun irtosin tarkastuskierrokselle. Molemmilla vaikutti olevan oiken hupaisaa vaihdossa. Mielenkiintoinen juttu, isompia lapsia ei nappaa yhtään vaipanvaihdot ja pienin sitten vaihtaisi joka hetki mielellään vaipan. Onhan noita nukeille saanut paljon vaihdellakkin, sattuu jokunen kesto olemaan sielläkin leikeissä..

Viikonlopun saldo vaippojen suhteen oli suorastaan heikko. Ei oikeen viitsitty mennä minnekkään pahemmin tai tehdä mitään ihmeemmin.
Kaveri tosin savon suunnalta lähetti virkistävän kuvaviestin löytämästään kestosta, jonka oli napannut mukaansa kirppisreissultaan. " En tiiä mikä tää on mut se oli niin hieno.." Maltan tuskin odottaa että saan sen hyppysiini..

Suunnitelmissa siintää pieni sisustusprojekti lasten huoneiden suhteen, kun tilaa pitäisi saada tehokkaamin käytettyä ja leikille myös omaa tilaansa.
Toivottavasti siihen hommaan saisi nyt vähän virtasta.
Tekisi mieli roiskia maaliakin seinille, mutta ollaampa nyt realistisia ja annetaampahan olla. Jos vaikka puretaan yksi kerrossänky ja yksi lastensänky, ilmeisesti myös kirjoituspöytä ja vaihdetaan huoneita ja mietitään mitä muuta tarvitsee sitten taas hankkia. Jossain lukee kohta, että vaihdetaan kestoja seinähyllyihin (ei ehkä kauheen tuhoontuomittu idea, varmaan monet sisustelee aika-ajoin uusiksi asuntojaan)

No mutta, palaamisiin viikon mittaan ja uusia Nalleja odotellen ;)
Mannamaan vaippa oli hienoinen pettymys, valitettavasti. Ei se oikein asetu. Varmaan joudun luovuttamaan sen suhteen.




keskiviikko 19. lokakuuta 2011

"Monta vaippaa ostit? Tunnusta!"

Mahtoi olla täti kaupan pihassa vähän hoomoilasena, kun mies tivasi monta kestoa tarttui kirppikseltä mukaan. Eikä se ollut mitään pieneen ääneen kyselyä, vaan tietentahtoen kestovaippojen ylettömän hamstraaisen julkiseksi tiedoksi saattamista.


Tää kivan värinen hahtuvahullu laitetaan nyt..



Viime yö oli taas todella v-mäinen. Nukuin lopulta kolme tuntia. Neiti oli pysynyt yön kuivana ja olin sille kuulemma velkaa tikkarin. Onneksi postitäti toi edulliset hh woolit odottomaan paikkausmatsuja...tai paikkausmatkaa Mikkelin suuntaan. Ja kirppikseltä löytyi yksi uusi Nupsukan tasku kokeiltavaksi. Ja potta. Ristiriitaista, potta. Mutta aiempien kokemusten perusteella kestovaipat ja kotiäitys on yhtäkuin aikainen päiväkuivaksi oppiminen. Siitä kotiäitiydestä en ole ihan varma, pääsääntöisesti taloudellisista syistä. Toisaalta taas juuri nyt tiedän, että pääsisin helpommalla, jos olisin vain töissä. Kello lähestyy puolta yötä ja hei, meillä ei nukuta. Töissä saa syödä, ei tosin ehkä ilman keskeytyksiä, mutta kuitenkin voi toisinaan olla rauhassa ruokatauolla. 


Muita huolia ja murheita, ei mitään kestoiluun liittyvää:

Tein tuttavuutta kolmena päivänä matkakorvausten hakemuksien kanssa kelalle. Tietysti käsin ja tietysti samaa soopaa jauhaen. Ja jokaisen paperin läpi käyden uudestaan ja uudestaan. Ihmeteltiin mihin meni useampi tuhatlappunen kesän aikana ja kun noita papereita täytti, homma todella alkoi hahmottua. Matkat, ruokailut, sairaalalaskut, satunnaiset lääkehommat (keskostipat ei ollut mikään edullinen kertaostos) plus raudat, joku lääke maksa-arvojen tähden jne. Ei sitä ilman pankkia olisi silloin selvinnyt ja silloin, kun vauva on kirurgisella teho-osastolla ei ole resursseja miettiä miten talous kestää. Fakta on se, että ilman muutaman tonnin lainarahaa  ei olisi syöty, ei maksettu asumisen kuluja parin kuukauden aikana. Tuskimpa myöskään olisi voinut mitään apua sosiaalitoimistosta saada, kun palkkatulot on ja on mahdollista saada lainaa. Kun tässä laskeskelen suuntaa antavasti päässäni, kestää reilun kaksi vuotta maksaa se laina pois nykyisella maksuerällä, eikä ole juurikaan mahdollista suurentaa eriä. Aika-ajoin se masentaa. 

Keittiö kaipaa remonttia.
Eteinen ei toimi.
Kylppäri ei toimi, pönttö on ainoa, johon ei tarvitse kajota.
Sänky on ala-arvoinen ja olisi terveellisempää nukkua lattialla.

Mitäköhän tapahtuisi jos olisin tottunut käymään säännöllisesti kampaamossa tai kantaisin huolta vaatteistani. Tai no, kannanhan minä, kun talvi tulee ja mikään vanha paksu takki ei mahdu päälle! Meille ei tule lehtiä, ei ole tv:tä. Ainoat menot on oikeastaan netti ja kännykkä, josta saa parin kuukauden välein laskun, ylistys dna:lle edullisesta liittymapaketista. Tänä vuonna ostin yhdet alle vitosen kengät, eli vanha kenkien keräilykään ei ole kukoistanut. Ei olla käyty tyypillisellä ulkomaanmatkalla. Taitaa olla vaakalaudalla edes kylpylässä käväsy Flamingoa kauempana. 

Hieman masentavaa, vaikkakin ihan normaalia elämää useimmille tutuille perheellisille. Toisilla ei ole edes työtä taustatukena. On se kieltämättä jotakin, kun on vakituinen työpaikka, vaikka jälleen kerran ollaan uusien fuusioitumisien pyörteissä ja paluu työelämään voi olla vaikka mitä -ellei sitten lottovoitto tule ja  tuo mahdollisuutta opiskella uutta ammattia. 

Ai niin, menolistaan vielä ne häät. Se tapahtuma kuitenkin on enemmän arvoinen kuin kahden kesken maistraatissa käyminen ja kotona kahvittelu läheisimpien kanssa. Vaikka välillä ei ehkä tunnukkaan siltä arjen myllerryksissä. 



Neiti on nyt saanut yhden tikkarin palkinnoksi kuivasta yöstä. Päädyin positiiviseen lahjomiseen, jos kyseessä on vain se viitsiminen. Illalla sovittiin, että usemmasta kuivasta yöstä saa sitten uuden petshop hahmon. Pitää ajatella hampaita.. Neidillä on onneksi hyvä luonto tavaroiden suhteen: kaiken voi jakaa ja ehdotin, että antaa kaverille lahjaksi yhden monista barbeistaan ja tyttö ei ottanut sitä mitenkään huonosti, että menettäisi jotain vaan saa antaa jotain omaansa toiselle. Pelkäsin hiukan, että tulee omimishetki, muttei tullut. No, nyt tuli mieleen joulukin.... EI. On lopetettava tähän, ei lisää paineita. Joulu on ja tulee, ehkä ei ole mitään ihmeellistä tai sitten on, sen näyttää aika. Itse en ole moniin vuosiin viettänyt jouluja, joitain vuosia olen viettänyt joulut töissä ja ainoot joulut mitä muistan on edellinen ja neidin eka joulu, mitkä vietettiin ystävien kanssa. Olimpa viime aattonakin päivän töissä..

Ja isännälle. Vastaus siihen monta vaippaa ostin, on vaan yksi. Ja se ei ollut niin kauhean kalliskaan. Ja huomautus vielä, että se, etten käy tosiaan siellä kampaajalla säästää varmasti monia satoja vuodessa... ;)

tiistai 18. lokakuuta 2011

Julmia hetkiä..ilman uusia vaippoja

Tuijotin viime yönä kestovaippainfon myydään palstaa ja sydäntä särki. Siellä oli vaippoja, joita olisin halunnut ostaa, muttei ole rahaa laittaa ja mies kertoi vieressä, että vaippoja on vessassa, koneen vieressä, tyttöjen huoneessa, Lanellan huoneessa, makkarissa, eteisessä, kaapissa, pussissa...... Pienen järjen ja tahdon taiston jälkeen annoin vaippojen olla ja kuolasin niitä aamulla lisää ja suljin sivut.

Viime yö oli todella vaikea. Imetys on todella vaikeaa. Nukkumine, mitä se on? Ainoa, mikä ei ole vaikeaa on ollut neidin syöminen tällä viikolla. Oikeastaan siitä, että se syö ilman riitaa ja nätisti pitäisi ehkä huolestua. Yöt on märkiä ja olisi tosi kiva keksiä mitä vaippaa sille voisi laittaa. On kuitenkin 110cm vaatteissa pikkuhiljaa ja laiha kun lankku, ei varmaan viittätoista kiloa ja luut voi käydä läpi sormituntumalla.

Pienellä isännällä oli yöllä jokin hätänä kokoajan ja lopulta aamu kahdeksalta olin niin kuitti, että ajoin miehen pojan kanssa pois makkarista.  Nousin ylös puolilta päivin ja kauhulla ajattelin, että  täytyy pelastaa kakassa olevia kestoja. Eipä ollut mitään pinttyneitä kakkoja, mies oli pessy kaikki vaipat todella huolellisesti ja epäilin kovasti kuulemaani että useammat kuin yhdet kakkoset on pesty pois. Kun nousin, mies lähti lasten kanssa ulos ja sain melkein rauhassa tehdä ruuan valmiiksi -harvinaista. Kesken kaiken tuli jotain remppatyyppejä vielä parvekkeen kimppuun ja pakokauhu iski vaatteiden kanssa. Miksei täällä saa ikinä sitä rauhaisaa hetkeä itselleen, ettei mitään tarvitse? Tänään se oli se vaatteiden metsästys nopeasti, joka nosti ressin pintaan. Okei, kello oli päälle puolen päivän, mutta kuitenkin, oispa rauhassa saanut olla rähjänen ja latautua pikkuhiljaa.

Vauvan ongelmat ei valjennee päivän mittaant, mutta tyytyväisyyttä tuli uimareissusta ja illan nakuilusta. Yövaipan laitto aiheutti ihan mielettömän raivarin. Mitään kitinää ei ollut kun vaatteita tai vaippaa ei ollut. Kyljeltään mentiin mahalleen ja jopa viihdyttiin hetki siellä.
Unille mentiin little lambin kakkos koon vaipalla ja hh wooleilla. Olen niin vakuuttunut nyt sinisen tsi aion puolesta, että se on yön vaihtovaippa. Välillä menään aamu kuuteen samalla vaipalla, välillä se on vaihdettava ennen kolmea.

Sitten imetysongelma. Ei kelpaa, jos on hereillä. Raivari tulee. Pullosta kyllä menee, vesikin nykyään. Usko on koetuksella ja 12 tunnin välein olen valmis luovuttamaan koko imetyksen suhteen.Nukkuessa ottaa ja kääntää sitten syötyään pään pois. Jo viikkoja väännetty, mutten ole luovuttanut. Kumpa jaksaisi vaan yrittää :(

Nyt on taas vaipat levällään pitkin ja poikin, hyvä jos aamuksi on mitään, mitä laittaa päälle. Ei vaan jaksa alkaa koota niitä nytten. Lepo ensin -ehkä?

sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Kestovaippaviikon viikonloppu

Launataina ei kusti polkeunut, eikä postiluukku kolahtanut. Eikä yllättävän "lähdetäämpäs talonrakennus talkoisiin" jäljiltä mihinkään shoppailemaan päässyt. Mutta siinä lähtöhuumassa, kun pakkasin kaikkea mahdollisesti tarvittavaa mukaan mies sitten naputteli kaksi M koon Nalle-vaippaa verkkokaupasta. Siis minun mieheni osti kaksi kestovaippaa. Ilmeisesti ne on pääsääntöisesti minun ilokseni pojalle puettavaksi.
Ihan vähän vaippoja odotellessa...



Raksalla oli paljon tuijotettavaa
Lauantaina lähdettiin vähän yllättäen hirsitalon katon hupaamisreissulle. Mitään vaippakaaosta vedettömässä paikassa, jossa lämmitettyä sisätilaakin oli hyvin rajallisesti ei tullut. Enimmäkseen vaunuissa tai kaukalossa nukkumista. Ite kävin vaan kerran katolla puuhaamassa, enempi joutui maatasolla olemaan. Vesuri on yllättävän tehokas kapistus, kaupunkilaistuneenkin naisen käteen. Ja sitten tuli taas kerran kaipuu omakotitaloon, mieluusti kauas lähimmistä naapureista. Tuolla oli kyllä naapureita, mutta ne tuntu olevan sellasta sikasiistii porukkaa, jotka kävi kokkailee ja auttelee rakennushommissa. Yksi setä huuteli, että tuli kattoo, onks täällä mitään syötävää kun kotona ei oo. Onhan meilläkin ihan kivoja naapureita, muttei tollasta maaseutumenoa ole ja sellasta rentoutta.
No, nyt juuri ei kyllä riiittäisi hermot, voimat (eikä rahatkaan) omakotitalon rakentamiseen. Suuri hatunkohotus niille, jotka pikkuvauvan ja suurimmaksi osaksi omalla työllä siitä selviää ilman täyttä katastrofia. Meille kun julkisivunremppauskin oli aika tiukkaa (kelle ei keskellä helteistä kesää vastasyntyneen vauvan kanssa?).




 En tiiä kumman mielestä kumpi oli jännempi. Ainakin kumpikin kuolasi toisiaan onnistuneesti.



 Sunnuntaina ei tapahtunut mitään jännää. Jotain kuvia saattaa löytyä ehkä missä ihmetellään isoa haukkua banaani-suklaa vaipattimessa sellasella tohinalla, että unohdetaan kokonaan, ettei ikää ole 4,5kk enempään. Kasvain, kuukauskin on puolessa.
Kello on puoli kymmenen ja meillä on hiljaisuus. Tänä on ensimmäinen kerta sitten kesän ja todella harvinaista. Nyt äkkiä unille ja huomenna ihmisten aikaan ylös, ehkä se rytmi on juuri nyt muuttumassa kokonaan.